Olipa kerran lumisateinen ja kolea perjantai ilta. Pirki oli saanut kuivattua itsensä saunasta tultuaan ja lähti hyvää ystäväänsä Iraa vastaan Chanelin ja Raycan kanssa. Olihan siinä pieni pelko persiissä että mitä siitäkin tulee, mutta ei Pirkikään ihan tätä olisi arvannut. Jo saunaan mennessä Pirki ja Chanel meinasivat jäädä auton alle ylittäessään suojatietä heijastimineen. Mutta arvon herra pakettiautokuskipa ei katsonut ilmeisesti tielle ollenkaan ja muutaman metrin päässä suojatiestä teki äkkijarrutuksen. Turhan lujaakin tuo kuskinretale ilmeisesti ajoi, vaikka ei kauempaa siltä vaikuttanutkaan. Kyseessä on liikennerikas risteys ja suojatien jälkeisellä tiellä autoilevilla olisi sitäpaitsi ollut etuajo-oikeus, joten ei tainnut kuski olla kartoilla muutenkaan, tai ainakaan hereillä saati tutussa ympäristössä, ei voi tietää.
Kohtalokkaalla kävelymatkalla Iraa vastaan tapahtui moka numero 1. Pirki kuuli taskussaan soivan kummallisen mutta tutun äänen ja puhelimen värinän. Pirki huomasi kaivavansa taskustaan äitinsä puhelinta ja linjan toisessa päässä huuteli Pirkin pikkuveli että *tuunko sä sen puhelimen kanssa lähdit? Noh, he olivat äidin kanssa juuri lähdössä kohti Tamperetta, joten nappasivat puhelimen ohi mennessään hieman nolon Pirkin kädestä.
Sitten tapahtuikin jo moka numero 2. Pirki ylitti autotien ja päästi oman koiransa Chanelin irti, jotta se menisi asioilleen vähänmatkanpäähän tiestä, ihan pusikkoon asti. Pirki kyllä aavisti että Rayca varmasti nykäisee ja yrittää Chanelin perään, mutta ei siinä huomannut että hänen sormensa oli jotenkin remmiin kietoutuneena. Raycan singahtaessa eteenpäin sanoi Pirkin sormi riksrakspoks ja Pirki lensi eteenpäin, mutta sai nopeasti tasapainonsa takaisin. Rayca, joka ei yleensä ota luoksetulokäskyä omiin korviinsa, ei tehnyt sitä nytkään vaan viipotti Chanelin kanssa leikkien nurmialuetta edestakaisin ja Pirki perässä, joka yritti astua Raycan remmin päälle. Hetken siinä juostuaan Pirki onnistui ja silloin tuo pienisuuri tyttö päästi melko kovan huudon, joka kuulosti ulvonnalta ja kiroilulta sekaisin. Pamahtaneeseen sormeen sattui niin vietävästi ja Pirki keräsi terveellä kädellään lunta pieneen kasaan ja tuikkasi sinne sormensa. Ja taas se viiltävä kipu ja tykytys meinasi käydä sietämättömäksi ja kyyneleet kimaltelivat Pirkin silmissä. Pirkin sormi ei tuntunut kivun lisäksi muutenkaan kovin normaalilta ja Pirki päätteli että se ei kuitenkaan murtunut ole, joten päätteli että se varmaan meni sijoiltaan. Itsesuojeluvaisto ei tainnut oikein pelata ja Pirki otti kiinni kynnestä ja rykäisi sormen paikoilleen. Tässä kohtaa huuto kuulosti jo varmasti katujyrältä tai suurelta räjähdykseltä. Outo tunne sormesta katosi, eli sormen takaisin sijoittaminen oli onnistunut, mutta kipu ei hellinnyt. Hän laittoi sormen takaisin lumeen ja mollukka kurkussa käski koiransa asioilleen. Koira onneksi totteli ja kolmikko pääsi pienen ojan pientareen ylös ja takaisin tienviereen. Pirki jatkoi urhoollisesti lenkkiä. Sormikkaita ei enää saanut turvonneeseen sormeen, joten käsi alkoi pikkuhiljaa paleltua.
Pirki tapasi Iran ja he pääsivät ilman sen suurempia ongelmia kotiin. Pirki piti kipeää sormea ensin lämpöisen veden alla, sitten taas ihan kylmän. Pirki myöskin pakotti sormen suoristumaan ja puri huultaan. Hän kun on vähän urpo välillä, ei suostunut lähtemään terveyskeskukseen näytille, mutta pärjäsi 800mg buranan kanssa ihan ok.
Tältä sormi näytti tänään iltapäivällä:
Lauantaina Pirki ja Reetta kyydissään Chanel, Rayca ja Gaga lähtivät kohti Santalahden koirapuistoa. Pakkasta oli melkein kymmenen asetta ja tuuli tuiversi Näsijärven rannalla. Oli sovittu tapaaminen mm. Sonjan ja muiden 'foorumi'laisten kanssa. Puoleen tuntiin ei kuitenkaan ketään näkynyt ja tytöt ja Lady alkoivat jo olla melko jäässä. Sonja saapui koiruuksiensa kanssa ja oli paikalla muutama muukin. Holtiton Rayca louskutti kaikkien niskassa kiinni ja Chanel paimensi vuoroin ketäkin. Vielä jokupäivä joku kilahtaa jommalle kummalle ja Pirkistä se olisi vain toivottavaa, kun ei kumpikaan näytä niistä ihmisten kielloistakaan välittävän. Paikalle saapui myös belggaripoika James, myöhemmin myös Anni laumoineen kanssaan joku-Pirki-ei-muista-nimeä -tyttö kahden huskynsä Lusmun ja Lumian kanssa. Oli siis puisto täynnä kaikenlaista koiraa taas.
Tällästä kuvapzkaa ei ookkaa tullu pitkään aikaan, joten saatte kuvituksen mustavalkosena.
Mainittakoon myös että Reetta lähti käymään Lielahdessa Mustissa&Mirrissä, jonka pihalla liukastui ja iski ranteensa liukkaaseen asfalttiin. Ranne kun on jo aikaisemminkin vammaillut, oli sekin hieman kipeä. Kaikkein parhainta tilanteessa oli tietysti se, ettei Reetan auton ovista auennut kuin repsikanpuoleinen taka-ovi, jonka kautta Reetan piti kuskin penkille ahtautua.
Koirapuistosta kotiuduttuaan Pirkille, tilasivat tytöt pitsat joita mussuttivat itsesäälissään. Vuoronperään sairastupalaiset voivottelivat kun kipeät kädet osuivat milloin mihinkin ja vaikka eivät olisikaan osuneet. Hetken tytöt harkitsivat pitäisikö suosiolla lähteä yhdessä terveyskeskukseen, mutta eivät sitä kuitenkaan jostain syystä tehneet.
Illalla vielä Santtu kapusi kotiin ja kertoi että oli parturin töissään nirhaissut saksilla oman vasemman kätensä etusormea saksillaan, ja siinä oli nyt kauhea vekki. Kiitos anteeks ja näkemiin.
Tähän loppuun voisi vielä kertoa hieman tästä Pirkin aivopierusta= K-pop. Pirki ja Ira ja Pirki ja Reetta ovat nyt rakastuneet Etelä-Korealaiseen poikabändiin, joka ei vaan mene jakeluun.
Miten tässä näin pääsi käymään? Kattokaa ku pojat vähä pistää jalalla koreasti!
Upotus ei onnistunut, joten klikkaappa
tästä :(