perjantai 30. toukokuuta 2014

Puheenjohtaja Hra. Nikon

Meillä ei nyt oo mitään suurempaa kerrottavaa, mutta kamera on laulellut iloisesti ja sillä taitaa olla vähän sanottavaa niin annetaan sille nyt ihan oma puheenvuoro.







maanantai 19. toukokuuta 2014

Kyä meissä vielä henki vielä pihisee!

..just ja just. Oon ite nimittäin ollut puoltoistaviikkoa kipeänä ja aika veto pois.. Onneks toi aurinko alkaa näyttään sädehtivää naamaansa, jospa siitä sais vähä NRJtä imettyä itteensä.
 Mutta se nyt ei oo syy sille, miks meitä ei oo näkynyt (keke) kahteen kuukauteen, vaan meillä on ollut tekemisen puutteen lisäksi hieman teknisiä ongelmia. Mun koneesta on kaikki usb-paikat pamahtanu rikki yhtäkkisesti, joten enpä ole paljoa netissä pyöriskellyt. Nyt on onneksi netti toista kautta joten ehkä tästä blogista on taas jollekin iloa!
__________________________
Kissoista senverran, että Prada jatkaa megaärsyttävää linjaansa edelleen ja kiimapeppuilee taas. Kauhee meteli ja mouruaminen, mutta on siinä yks hyväkin puoli; hän on seurapiirineiti. Marnistakin alkaa kokoajan tulla seurallisempi, mutta edelleenkään hän ei tykkää että ihminen tekee minkäänlaista alotetta..
 Eräs kaunis päivä äiti ja sen kaveri + koirat tuli meille vähän kahville. Ei käyny mielessäkään, että maukuvaiset ei välttämättä arvosta tuntematonta karvapalloa pomppimassa naamalle. Marni sai elämänsä paniikkikohtauksen ja parkouras koko olkkarin läpi. Menin sitä sitten fiksuna likkana "pelastamaan" ja tästä hyvästä sain melkein 20cm pitusen karmeen naarmun käteeni.. Tietenkin kissa tippu siinä kohtaa jä tää sekoo kahta kauheemmin, hyppää oven päälle, josta tippuu kolmen koiran keskelle ja ihan ku suoraan jostain sarjakuvasta pomppii tasajalkaa sähisten kaikki karvat pystyssä varmaan metrin korkeudelle, ennenkun älyää mennä kiipeilypuulle rauhottumaan, huoh!


Joo, mulla oli taas hetken perinteisen värinen kevättucca <3, ei oo enää.

Chanel ja Rayca täytti tossa 7.5 jo kaks vuotta! Huhhei, millä järjellä?! Ei kyllä yhtään tunnu siltä, varsinkaan nyt kun Gunnel on löytänyt jostain sisäisen lapsensa ja pyytää mua kokoajan leikkiin - puremalla käsiä.. No iteppä oon sen siihen opettanu, mutta onneks se lopettaa heti kun käskee. Ulkona kans on ihan pakko alkaa pomppia päin ja touhottaan jokasen kepin ja kävyn kanssa.. Mutta itku pitkästä ilosta tässäkin tapauksessa, C/G oli tossa viimeviikolla joutunu koirapuistossa pikkuseen kärhämään toisen samanikäsen malinartun kanssa. Oli yhdessä lähteny kepin perään, sotkeutunu toisiinsa ja siitä oli tullu kunnon riita. Jälkiä ei kyllä ainakaan Chanelille tullu vaikka se oli kuulemma kiljunu ku syötävä, onneks äiti oli päässy väliin. Oli tän malikan kans sitten kuitenki loppuajan puistossa ihan fine ilman mitään kaunoja.




2v pose ja kerranki tasajalkaa!

Tänään oli pentukuumeennousupäivä, kun kämppiksen sisko tuli käymään koiranpentunsa kanssa. Neidin nimi on Lyyti ja hän on dreeveri (8vko) ja yks söpöimmistä pennuista mitä oon nähny! Aluks jännitti Chanelia ja Gagaa aika paljon, mut loppuenlopuks vähä rohkeusunia otettuaan alko jo Chanelia komentaan kun C pyysi leikkiin. Kissatkin oli tosi mallikkaasti, Prada vaan peräänty ilman sen suurempaa draamailua kun toinen änkes iholle ja Marni kävi pariin kertaan ittekkin haistelemassa. Luvan saatuamme Iran kanssa lähettiin viemään Lylleröistä ulos ja sille tuli pentuhepuli ja maailma maistu toosi hyvälle ja kokoajan oli jotain suussa. Kiellettäessä alko huutaan takasin ja juoksi luo ja kellahti selälleen ja alko pureen käsiä, hittttsi miten herttanen otus. Ja niiin pieni. Kävin heti leuhkimassa myös äitille ja Reettakin näky parvekkeellaan olevan joten sekin huudettiin ihmettelemään. Oli tosi reipas pikkuneiti!







 Jouduin sitten jättämään pikkuisen kotio nukkumaan kun piti lähteä kohti Hämeenkyröä moikkailemaan velipoikia! Talvella vissiin kerran nähtiin muitakin kun Turboa näyttelyissä, mutta muuten on ollu tosi hiljasta sillä saralla, joten olikin jo aika nähdä kaikkia. Kaikki tuli edelleen toimeen keskenään ja vaikka lapsia vilisi piha täynnä, ei haitannut! Nyt on väsyny piski joka tietysti tarkottaa onnellista omistajaa. Juotiin kahvit ja syötiin pullat niinku on tapana ja lähdettiin taas kohti kotia katsellen nättejä maisemia. Loppuilta onkin sitten mennyt kuvia käsitellessä ja nyt voisi harkita nukkumaan menoa, ehkä tää blogielämä taas tästä lähtee käyntiin!