3. Adventtikalenterin luukku - Temppuvideo

2. Adventtikalenterin luukku - Valkoset

Heh, ajattelinpa ottaa asiakseni koittaa ottaa Raycasta seisotuskuvaa, muta se tuottikin enemmän vaikeuksia kuin kaikki mahdolliset vaatteet päällä hillunut Pirki kesti, joten jäi set leikki vähän lyhyeks. Toi ilmakin on niin masentava (ihanan talvinen) ja siellä kukaan halua olla enempää kun on pakko.

 Mutta nyt tänään sunnuntaina Katja soitti että on siskollaan täällä nokialla kylässä ja kysyi tulisinko piipahtamaan ulkona. No olihan sinne sännättävä, koska Katjan siskolla on pikkuvalkkari! Turbo oli myös mukana ja Chanel pääsi riekkumaan hetkeksi velipojan kanssa. Jäbä on noiden serkkupoika ja hän tomerana pentuna otti kyllä Chanelin leikkinyrkkeilyn hyvin vastaan.

 Video jää tietenkin tulematta, koska en yksinkertaisesti kerennyt enkä yötävasten viitsisi alkaa vääntämään mitään, huomenna ensimmäinen päivä työkokeilupaikalla! Kahtellaan jos viikolla jokupäivä olisi kykeneväinen.

1. Adventtikalenterin luukku - Prada & Marni

Purnau, sanoo Prada ja tulee peiton alle nukkumaan. Siellä se sitten kehrää ja tunkee päätä leuan alle, ei oo mitään ihanampaa kun pikkukisu lämmittämässä! Hän oppi myös tempun! Kun rapsutan olkapäätäni ja naksutan kielellä, Prada hyppää pöydältä olkapäälle, joskus myös lattialta! Sillä on myös hassu tapa, kun se kehrää ja on rentoutunut, teen eräänlaisen äänen ja sen viikset menee sen äänen mukaan. Tekeeköhän muiden kisut tätä? 

 Marni on kyllä vastarannankissien kissi oikeen. Se on aina vaan säikky, en tajua. Kyllähän se vieressä nukkuu mutta jos se jossain tepustelee niin tepusteleepa mielummin erisuuntaan kun ihminen. Oon varmaan aikasemminkin maininnu tosta että se pelkää kaikkea millä sitä osotetaan. Otinpa nyt esimerkiksi pullon käyttöön, vaikka eihän sillä nyt tietenkään kunnon reaktioo tullu kun kerran videoo oikee otettiin. Mutta toisaalta Marnin rakkaushetket on niin palkitsevia, kun se itse tulee puskemaan ja peppua nosteleen! Sylissä se harvemmin haluaa olla, mutta sohvalla ja sängyssä on pakko päästä jalkojen tai jalan päälle nukkumaan.

 Tytöille kuuluu muutenkin ihan hyvää, leikkaukseen joutuvat/pääsevät tammikuussa! Ruokaa pitäs olla antamassa harva se sekunti ja vessastakin Prada nirsoaa. Tai siis pissalla voi toki käydä laatikossa, mutta ladygagga pitää vääntää lattialle jos on yhtää likane laatikko. Huoh! 

Pyrin laittamaan jokaiseen luukkuun lyhyen videon!

Snowwow

Torstaina illalla saatiin aika mukavasti lunta maahan. Pimeyttä uhmaten otin kuitenkin kameran ulos mukaan ja lähdin iloisesti leikittämään Chanelia ja Raycaa, joka jäi muutenvaan yöksi. Oli niiin ihana ilma kun näkikin peräti jotain, eikä ollut kylmäkään kun ilma tuntuu kuivemmalta kun on lunta maassa eikä vaan sada vettä.

 Tytöt rakastaaa lunta ihan älyttömästi, varsinkin Chanel sai muutaman spurttihepulin ja antoi Raycalle ensilumipesun jos toisenkin! Liikekuviin ei nyt kamera ihan taipunut mutta pari pönötyskuvaa räpsäsin.

 Päivällä päästiin sitten kunnon lumimyräkän keskelle riekkumaan. Lumipalloja tuli heiteltyä neljäntoista lumilyhdyn edestä ja koirilla oli mukavaa. Raycalla oli korvat harvinaisen hyvin tallella ja uskalsin sitten irtikin päästää kun ei ketään näkynyt, ja tuli kerrasta luo jokakerta! Kyllä tolla siis ehkä jotain on korvien välissä.. kai?

Koirat näyttää rääkätyltä, koska olihan se niin epäoikeudenmukaista että ei päässyt nytheti juoksemaan.. 

Suuri vääryys tapahtui.

Tokodebyytti

HAHA ei oltu kisoissa, luulit jo. Kisoihin on matkaa vielä... paljon, jos sinne nyt matkataan ollenkaan.. Debyytti viittas siihen, että oltiin ensimmäistä kertaa ohjatussa tokossa. Ei olla alotettu mitään kurssiakaan, vaan Pirkanmaan valkoisetpaimenkoirat järjesti tokopäivän kouluttaja Merja Korten ohjauksessa.

 Paikalle kun kaikki löysi, otettiin pikkuset esittelyt kaikista ja ainakin mulle tuli vähän helpotuksena että kaikki oli aika samalla tasolla, eli aika alkupisteessä, tai ainakin ollut taukoa. Kouluttaja kanssa esitteli ittensä ja ei siinä sitten auttanut kun ottaa ensimmäistä koiraa kentälle ja hommiin. Otettiin siinä yksitellen perusasentoo, seuraamista ja jotkut luoksetuloa, paikallaanmakuuta ja näin, vähän kaikkea saatiin seurata ja suorittaa vähän eri juttuja. Saatiin ohjeita ja kommentteja.

Chanelin kanssa ollaan näköjään viimeks käyty tokoilemassa kaveriporukassa viimevuonna 1. syyskuuta, ainakin silloin on viimeisen hämppäkyrötokopostaus kirjotettu.. eikä kyllä olla kotonakaan tehty paria seuraamisyritystä kummempaa.

 Sunnuntaina mulla oli käsissä ihan superhyperaktiivinen ja innokas Chanel. Perusasentoon pyytäessä kun istu vinoon tai jotain ja yritin sitä korjata, pomppi vaa takajaloilleen ja alas perseelleen moneen kertaan ihan ilman mitään päämäärää ja se oli kouluttajastakin huvittavaa.. Seuruu meni ihan kivasti tällee pitkästä aikaa, ainakin tapitti hyvin, mutta kyllä se vaa haluais kauempana musta tallustaa. Liikkeestä maahanmeno sujui ihan normaaliin tapaan ja paikallaan pysyi.

 Ja olin ihan varma että tuo tekee mielummin lelulle kun nakille, mutta nakin kans pysyttiin lähempänä ja lelun lentoa odoteltiin jossain huitsissa..

Muistinko jo valittaa kuinka kylmä ja inhottava ilma tuolla oli? Siis oltiin umpijäässä seisoskelusta ja ainakin mä mielessäni huusin halleluujaa kun oli kahvitauon paikka ja sai kuuman kahvimukin kätösiin. Järjestäjä oli myös leiponut kahta eri suolaista piirakkaa ja ei ole sitten ikinä piirakka maistunut niin hyvältä!

 Mutta tuulen yltyessä piti jatkaa tokohommia ja otettiin hyppyharjotusta ja noutoa.

Taas kun hain Chanelin autosta se pomppi sinnetänne ja kouluttajakin teki huomion että no ainakin osaa hyppiä. No hyppihän se, kerran kiersi esteen kaukokäskystä. Noutokapulaa ei olla taidettu koskaa noutaa mutta toihan se, mitään varsinaista palautusliikettä ei kokeiltu, kunhan toi. Kouluttaja sanoi vaan että ohjaajassa vikaa että en anna selkeitä käskyjä, vaikka koira kuuntelee hyvin niin ei ihan ymmärrä ja tarjoaa kaikkee muuta pyydetyn sijaan... Tottahan tuo. Kaikki sai vähän palautetta siitä että ei kieltänyt koiraa :D Oltiin vähä hempeellä päällä kaikki? 

Ruutua kokeiltiin ekaa kertaa molemmat, koskaan en oo oikeen ymmärtänyt mikä hitto sekään on. No, mentiin laittaan nami alustalle ja vähän matkan päästä koira sitten lähetettiin ruutuun syömään se nakki ja takaisin.. no, tullessaan Chanel sitten pisti kaikki nauramaan ja toi alustan mukanaan meikäläiselle! Että tällästä. 

 Itse en tossakohtaa enää kiikuttanut kameraa mukana ja vaikka oisinkin kiikuttanut niin kuvista ei olis tullu mitään, kiitos kylmyyden ja tärinän. Oli kivaa, mutta onneksi pääsi kotiin kylvyn kautta peiton alle, ah,

Koska me päästään?

Sysipimeetä

En kyllä tykkää sitten yhtään tästä mustasta maailmasta, minkä syksy tuo. Kaikki näyttää niiin tylsältä ja ankeelta kun puistakin on lehdet karissu jo. Jospa lumi tulis tänävuonna aikasin eikä niin että jouluaattona tarttee autoo työntää irti mudasta hautausmaan parkkiksella... 

 Mutta ideana oli näyttää meiän heijastinvermeet. Itse en sellaisia oikeastaan omista, mutta koska tunneusti pidän tota piskiä irti about aina, on mulla sitten iltaisin tuo remmi roikkumassa niskassa, niin ehkäpä se auttaa mut huomaamaan!

 Tää oli nyt vähä tällänen törppö täytepostaus, mutta yritän tätä postaustahtia pitää jotenkuten siedettävänä. 

 Kuinka te näytte pimeässä?

Heitetäänpä vielä pari muutenvaan masennukselta näyttävää kuvaa:

"Haloo, nyt on syksy!"

Huusi Hra.Kamera ja vaati päästä ulos toteuttamaan itseään tuossa syksyisessä väriloistossa.

Kissojen kanssa päätettiin toissapäivänä kameran toive toteuttaa ja lähdettiin ulos. Otettiin myös piski mukaan ja Marni kipitti mieluusti Chanelin perässä ja jakoi Chanelin kanssa heinätupot ja muut, mitä veti kokoajan kitaansa. Prada on useesti ollut kesällä yölenkeillä mukana, mutta nyt sitten oli ilmeisesti päättänyt että kävellä ei pysty, pitää vaan tuijottaa autoja ja kaikkia muita, alkaa huutaa kun äiti tulee lähelle jä pyrkiä olkapäälle. Marni ei oo koskaan oikeen kävellyt itse pihalla, eikä sitä tehnyt nytkään. Autot on niiiin kamalia. Chanel sai pariin kertaan kunnon hepulit ja pomppi kissojen ympärillä ja pyysi leikkimään. Prada tästä ei kauheesti innostunut ja vältteli kokoajan tuota peloittavaa valkoista. Laitoin kaikki kolme vierekkäin kököttään ja Marni taas osoitti rakkauttaan Chanelia kohtaan ja puski muutamaan otteeseen.

Tänään olikin sellanen tilanne että äiti soitti että "vie mun koirat kun menee ylitöiks täälä" joten päätin että otan kameran mukaan ja mennään kuvailemaan kaikkien piskien kera. Hiki siinä tuli kun yritti noita posekuviin järjestellä koska Raycahan ei malta olla paikallaan ja kun korjaa Raycaa, lähtee Sole seikkailemaan ja se ei kuule mitään, pitää hakea jostain kantamalla, ja takas tullessa tarttee taas laittaa koko ryhmä riviin uudestaan jne. Rayca kyllä oli muuten hieno, oli remmi perässä irti, mutta tuli oikeastaan aina heti (valittaen kylläkin) luo kun huusi. Ohitettiin muutama koirakko eikä kukaan oikeastaan sanonut mitään, Sole vähän puhisi mutta mitään sinnepäin pyrkimistä ei tapahtunut. Rankkaa tämä!