Kolmena päivänä hauskaa.

Sunnuntaina Prada käväs ulkona kun olin Chanelia pissattamassa. Ei toi kisu hirveesti liikuskellu, jos vein vähän kauemmas niin kipitti mun syliin tai taakse. Katteli lähinnä kun Chanel hyöri ympärillä, mutta sekin oli jännää jos C tuli lähelle. Melkoset oli viritykset: Chanelin pentupanta kaulassa ja siinä kiinni näyttelyhihna+fleksi. Kauaa ei kyllä hyöritty kun alko ukkonen paukkuun jossain, sitä ei kauheesti pikkuneiti arvostanut.

Käytiin myös ihmispoikien kanssa hohtokeilaamassa nokian Gr8ssa. mä voitin ekan, santtu tokan ja mä vikan kierroksen. Kivaa oli ja kuuma tuli, siis että olikin kuuma! Viimenen kierros olikin sitten jo todella tuskainen kuten taulusta näkee..

Keilaamosta mentiin Santun äitille saunomaan ja uimaan. Ihana paikka! Saunan lämmetessä vedettiin pitsat naamariin. Vesi oli lämmintä ja se virkisti ihanasti! Eka saunasta-uimaan-kerta meni kylläkin vähän harakoille kun siinä laiturilla kerkes jäätyyn ennenkun kun Herra S pääsi veteen..

 

Se siitä sunnuntaista, kun maanantaina oli Santun synttärit :) Poika väänsi melkoset tarjottavat, tiikerikakkua, chili-kinkku-voileipäkakkun ja vadelma-valkosuklaamousse-kermakakun, jossa oli vielä marenkiakin päällä. Ai että! Vieraitakin oli tää mun kaksio täynnä.

Santun leivontablogi

Tiistaina taas kaverini Ira tuli Pradan siskon Bellan kanssa viettämään peli-iltaa (meillä kaikki illat on peli-iltoja :D ). Sivuprojektina oli uudestaan yrittää totuttaa Bellaa koiriin, nyt meni jo paljon paremmin kun viimeksi, vaikka ei se vieläkään kovin rennosti osannut olla. Koirat kyllä onneksi suhtautu aika passiivisesti kissimirreihin.

 

Elävät vesilelut, eli sorsat

Päätettiin tänään lähteä saarenkärkeen uimarannalle. Rannalle meno sujui yllättävän hyvin, takasin tulo olikin se haastavampi juttu. Samalla rannanpätkällä sattui olemaan myös eräs perhe, jonka isä oli hienosti varustautunut erilaisilla koirien vesileluilla joita se sitten noille heitteli. Elävät vesilelut, eli sorsat, toi paikelle luontoäiti, jotka Chanel lahjakkaasti paimensi pois. Rayca ei onneksi kerennyt reagoimaan, vaan äiti kerkesi saamaan sen kiinni. Se olisi varmasti uinut niiden perässä vaikka vastarannalle. Parturoitu Soleparka ei kyllä arvostanut yhtään sitä kun vesi pääsi iholle asti, kun on niin lyhyessä karvassa. Raycakaan ei enään näytä luurangolta kun kastuu! Ja Solen vyötärö alkaa pikkuhiljaa hahmottua ;) Mäkin pitkästä aikaa ihan kuivattelin uimarannalla! Ja juotiin kahvit ja syötiin vähän mustikkapiirakkaa.. Oli mukavaa :)

Äidille päästyämme aloimme selaamaan vanhoja valokuvia. Niin hienoja! Toimiikohan toi mun filmikamera...

Perustettiin koirapuisto

Mepä päätettiin äitin kanssa perustaa (luvallisesti) Galleria Nokian sisäpihaan koirapuisto. Valkosetkin pääsi ulos riehustaan kunnolla! Raycalla on juoksut niin ei muualla oikeen onnistu toi juoksentelu. Sole ja kaverin koira Gagakin oli mukana. Täti ja sen mies oli myös sattumoisin paikalla, saatiin ihan kahveetkin! : )

Gallerialta mentiin kauppaan ja alkoon, sieltä tarttu mukaan ehkä söpöin valkkaripullo ikinä! Ruuaks aurinkokuivattutomaatti-täytteisiä ravioleja ja kanaa voikastikkeessa. Nam! Jälkkäriks mustikkapiirakkaa.

Illemmalla Ira ja Hanna tuli meidän kanssa pelaileen afrikantähti-tyyppistä muumipeliä, bet your brainia ja uunoa!

Ja Pradakin haluaa vielä sanoa Mauoi! Se on kasvanut parissa viikossa niin paljon että ei voi ymmärtää! Sama tunne kun Chanelin kanssa pentuna, että kakara kasvaa yhdessä yössäkin ihan silminnähden. Hurjaa!

Kaksi valkkaria on parempi kuin yksi

Chanelin veli seinäjoelta tuli meille viikonloppuhoitoon. Aivan ihana ja älyttömän komea tapaus! Vahvistaa vaan sitä tunnetta että kaksi valkkaria on parempi kuin yksi.. ei tuossa yhdessä kyllä mitään vikaa ole! On ihanaa että kaikki Chanelin sisaruksien omistajat on niin mukavia ja paljon ollaan tekemisissä. No, yhtä en oo koskaan nähnyt, mutta hänkin vaikuttaa kyllä mukavalta! Haluaisin vain kiittää kaikkia kuluneesta ekasta (ja vähän reilusta) vuodesta. :) Ja voikohan noi koirat ymmärtää olevansa sisaruksia? Aarokin kun hyppäs autonperästä alko leikki _heti_ eikä mitään haisteluita niin kuin tuntemattomien koirien kanssa, vaikka ei olla nähty Aaroa kuin kerran aikaisemmin joskus talviaikaan!

Käytiin siis myös Hämeenkyrössä moikkaamassa kahta veljeä ja toisen veljen perheen toista valkkaria. Yks veikkonen vähän egoili, mutta rähinöiltä vältyttiin, kun Aaro alistu kyllä moisille pörinöille, niin kuin omistajakin aavisti tapahtuvan. :) Kyllä silmä lepää tuossa pojassa, en pysty lopettaan sen ihailua! Oma koira kyllä näyttää kutistuneen kun A on pikamittaukseni mukaan n.67cm, eli ainakin 5cm korkeampi kuin C! Ollaan nyt ulkoiltu lähinnä aidatuilla alueilla (lauantaina siksi että menin ja jotenkin löin varpaani parvekkeen kynnykseen, tuli palkeenkieli ja verta oli joka paikassa, oli pikkusen kipeä), esim. perjantaina koirapuistossa, lauantaina koirapuistossa ja Hämeenkyrössä. Kyllä nyt on väsynyttä valkkaria pitkin lattioita. Ja niiden karvoja! Voi kun pupukorvanen pussaileva hurmuripoika noudetaan takaisin pohjammaalle! :(